Teksti: Jukka Tiainen
Ylä-Savon Kanakoirakerhon herruus vuodelle 2006 ratkaistiin viikonloppuna 4.-5.11.2006. Tosin ”kanakoira-herruudesta” ei oikein voi puhua, koska sunnuntain loppukilpailuun valikoitui lauantain karsinnan jälkeen 13 kilpailijasta viisi narttua eli eipä ollut ”herroista” tietoakaan.
Osallistujajoukkoa koolla karsintaa varten.
Olin saanut kunnian toimia tuomarina tässä jalossa kilpailussa yhdessä nykyisin Kuusamossa vaikuttavan
Vainikaisen Hannun kanssa. Kiitos järjestäjille luottamuksesta. Lauantaina Vieremällä pakkasta oli pari astetta yli 20 celsiusta ja eipä ollut sää sen lempeämpi sunnuntai-aamunakaan, kun loppukilpailuun startattiin Ruotaanlahdessa Lappalaisen Kaitsun ja Tiinan kotipihalta. Tosin molempina päivinä aurinko lämmitti iltapäivää ja näin kilpailu käytiin miellyttävässä marraskuisessa pakkassäässä. Sanoisin melkein, että yläsavolainen maalaismaisema näytti hohtavine hankineen lähes postikorttimaisemalta. Tässä lyhyesti loppukilpailun kulkua arvotussa hakujärjestyksessä.
Sunnuntain loppukilpailuun lähdettiin siis Lappalaisten kotirannasta ja ensimmäiseksi hakuerään arpa heitti Nissisen Petterin VOI-luokan lyhytkarvaisen nartun Sellan (Könkäänvaaran Cumppani). Sella perkkasi rantapusikoita tehokkaasti ja niinpä nähtiin heti alkajaiseksi Ruotaanlahden jäällä takaa-ajo, jossa nopeakinttuinen Sella jo uhkaavasti tavoitti jäällä liukastelevaa pupujussia. Peten vihellyksestä Sella kuitenkin kuuliaisesti jätti jäniksen rauhaan ja homma pääsi jatkumaan. Fasaaneja rantapusikosta ei kuitenkaan löydetty. Myöhemmin toisessa hakuerässä Sellan kilpailu päättyi ”MIINUS-metsikössä” törmäykseen, josta fasaanikukko lehahti puuhun. Tämä ”MIINUS-metsikkö” on saanut Kaitsun mukaan nimensä siitä, että siinä ei ole kukaan koskaan vielä saanut pistetiliään lihotettua, vaan aina on mennyt miinuksen puolelle. Niin kävi nytkin, eikä ainoastaan Sellan kohdalla…
Toisena starttasi AVO-luokassa kkn Lotta ohjastajanaan Rautasen Janne. Lotta esittää ensimmäisessä erässä hyvää hakua, mutta fasaaneja ei löydy ruokinta-automaatin viereltäkään. Toisessa hakuerässä ennen puoltapäivää Lotta saa seisonnan kuusikossa. Paikalla on kaksi fasaania, jotka kipittävät eri suuntiin. Lotta saa kuitenkin pihteihinsä toisen ja seisoo kiinteästi kuin marmoripatsas. Hyvä eteneminen ja kukko ilmaan. Ammuttaessa Lotta hieman perään, mutta kutsuttaessa hyvin luokse. Tästä riistatyöstä Lotta palkittiin kilpailun kakkospalkinnolla.
Sitten oli vuorossa Ojalaisen Pasin kkn Nelly (Laajanluovin Kira) AVO-luokassa. Haettuaan ensimmäisessä erässä n. 10 minuuttia Nelly tuo Pasille ylpeänä suussaan fasaanikukon, jonka se oli saanut pyydystettyä 1800-luvulla rakennetun kivinavetan aurinkoiselta seinustalta. Lähtipä sieltä toinen kukko lentoonkin. Kiitos vaan Nellylle, nimittäin tämän linnun pistän joskus pataan, kun sain sen ”tuomarilahjana” kotiin viemisiksi. Toisessa erässä Nelly nostaa kuusikossa kanan lentoon, jota ohjaaja ei kuitenkaan näe. Nelly ottaa siihen seisonnan ja Pasi ilmoittaa sen. Hyvä avanssi, mutta lintua ei valitettavasti enää sen kuusen juurella ollut. Näin Nellylle lankesi kilpailun neljäs sija.
Neljäntenä oli hakuvuorossa lyhytkarvainen AVO-luokan narttu Pitkäsaaren Evi ohjaajanaan Rytkösen Erkki. Ensimmäisessä erässä Evi pääsi perkkaamaan kuusikkoa, jonne Nellyn nostama kukko oli lentänyt. Kukko oli kuitenkin saanut jalat alleen ja jälkien mukaan kipitellyt kauaksi Pielaveden suuntaan. ”MIINUS-metsikkö” koituu Evinkin kohtaloksi, sillä siellä sille sattuu törmäys. Lieventävänä asiana on pakko mainita, että tämä tietolintu ei ehtinyt juuri hajumolekyylejään tässä tyvenessä säässä levitellä, kun Evi joutui sitä yrittämään. Mutta pahan maineensa tuo p…n metsikkö kaikkine traktorin romuineen piti.
Jasmin on löytänyt jotain...
Viimeisenä ja sanoisinko sokerina pohjalla kisaan starttasi karkeakarvainen narttu Laajaluovin Jasmin ohjaksissa Väisäsen Hannu. Kyllä nimensä veroisesti laajuutta Jasminin luoveissa löytyi ja löytyihän niitä lintujakin. Jasmin saa seisonnan pellolla ja nokka osoittaa pusikkoon metsän reunassa. Jälkijoukko on aitiopaikalla ja havaitsee seisonnan jopa ennen ohjaajaa ja tuomareita. Jasminin seisonta on kiinteä ja etenemiseen tarvitaan ohjaajan tukea. Kana kuitenkin saadaan lentoon sakeasta pusikosta. Kaitsun haulikko puhuu onnistuneesti. Jasmin on rauhallinen ja odottaa Hannulta noutolupaa. Sen saatuaan suorittaa moitteettoman noudon. Tällä erinomaisella riistatyöllä Laajaluovin Jasmin lunastaa itselleen ja ohjaajalleen Väisäsen Hannulle Ylä-Savon kanakoirakerhon komean mestaruuspokaalin. Paljon onnea!
Voittajakolmikko, sekä tuomarit Jukka Tiainen ja Hannu Vainikainen