Mestaruuskisa 2010
(kuva Jari Luttinen)
Ylä-Savon Kanakoirakerhon mestaruudesta kilpailtiin 6. – 7.11. Vieremällä.
Saavuin lauantaina Riitalehdon Riistamiesten majalle jännittäen kuinka
sipoolainen amatööri ilman aikaisempaa tuomarikokemusta pärjää savolaisten
konkareiden kanssa. Rento meininki sieppasi kuitenkin mukaansa, ja jo
ennen aamukahvia pääsin mukaan tapahtuman yhteishenkeen. Välitön tunnelma
jatkui loppukilpailun ratkaisuun asti.
Leinosen Antti ottaa kupillisen kuntojuomaa.Martta esitti koko
päivän komeaa hakua ja setvi tiensä jatkoon moitteettomalla
riistatyöllä ja lämpimän linnun noudolla. (kuva Jari Luttinen)
Lauantaina käytiin karsinta sunnuntain finaaliin kolmessa ryhmässä.
1. ryhmän tuomarina toimi Hannu Heiskanen. Hannun arvioitavina olivat Heidi
Huusko / Laajanluovin PT-Cruiser , Janne Rautanen / Laajanluovin
Mehtäkoera, Jouni Tirronen / Huomentuulen TyyniTyyne, Juha Väisänen /
Myllyrinteen Kamu ja Kai Lappalainen / Tuomelan Omppu
2. ryhmän tuomaroi Petteri Nissinen. Petterin päivän urakkaan kuuluivat
Heikki Martikainen / Laajanluovin Lintukoera, Pauli Ålander / Laajanluovin
Noki, Antti Leinonen / Laajanluovin Onpa Raponen, Katriina Lipponen /
Teerenpelin SV Wilhelm ja Hannu Väisänen / Tuomelan Olvi
Tästä tilanteesta ei Kukko enää siivilleen selvinnyt. Tuomelan Olvi tiedotti ja nappasi tilanteesta kiinni. Hannu pistää tipiä reppuun. Seuraava tilanne menikin jo loistavasti tiedotuksineen ja tiputuksineen. (kuvat Jari Luttinen)
Teerenpelin SV Wilhelmin komean seisonnan ja hienon avanssin synkensi perään- ja paukkuun meno, sekä takkuinen nouto. Laajasti ja kovaa hakenut koira ehti kumminkin kolmesti linnulle kahdessa erässä. (kuvat Jari Luttinen)
3. ryhmässä päällekatsojana toimi allekirjoittanut eli Arto Pekkala. Ryhmässä starttasivat kkssn Taikavuoren MC Bella / Timo Niskanen, lkssu Tuomelan Erä-Veijari / Jarmo Penttinen, lkssuTorisaaren Tatu / Vesa Lappetelainen, kkssn Taikavuoren HD Sylyvi / Heikki Leinonen, lkss Crystale / Timo Laukanen ja lkssu Robi / Seppo Lappalainen. Hannu ja Petteri hoitivat tehtävän asiantuntevasti, ja ehdottivat kumpikin
päivän päätteeksi kahta koiraa finaalin.
Kakkosryhmän alituomari ruksailee
papereita ja käyttää mielivaltaansa.
(kuva Jari Luttinen)
Heiskasen Hannu kriittisenä. (kuva Ilkka Väisänen)
Minullakin oli kaksi koiraa valittuna, joten finaaliin pääsivät seuraavat kuusi lauantaina
onnistunutta parivaljakkoa:
– Jouni Tirronen / Huomentuulen TyyniTyyne
– Kai Lappalainen / Tuomelan Omppu
– Antti Leinonen / Laajanluovin Onpa Raponen
– Hannu Väisänen / Tuomelan Olvi
– Jarmo Penttinen / Tuomelan Erä-Veijari
– Heikki Leinonen / Taikavuoren HD Sylyvi
Olin saanut vapauden määritellä vuoden mestarin valintakriteerit. Valitsin
teemaksi metsästyksen miellyttävyyden. Vuoden 2010 mestari olisi se koira,
joka järjestäisi finaalipäivän aikana parhaimmat metsästyselämykset.
Karsinnan perusteella odotettavissa oli todellinen lukususmetsästyspäivä:
kuusi taitavaa metsästyskoiraa pääsivät näyttämään parhaat kykynsä. Päivä
ei mennytkään ennakko-odotusten mukaisesti – kuten niin usein tässä
harrastuksessa tahtoo käydä. Pääosaan nousivat koirien sijaan linnut:
heikkovoimaisia lintuja jäi koirien suuhun siihen tahtiin, että
metsästyselämykset olivat vaarassa jäädä kokonaan nauttimatta. Onneksi
fasaaneja saatiin sen verran lentoon, että mestarin valinta oli lopulta
helppo tehtävä.
Leinosen Heikki pämäytti perinteiset tuplapummit. Sylyvi seuraa masentuneena vierestä isännän edesottamuksia. (kuvat Ilkka Väisänen)
”Millä sen nyt tuolta liikkeelle ajaa”, miettii Laajan-
luovin Lintukoera ”Lola” kukon puuhun törmäiltyään. (kuva Jari Luttinen)
Lintujen kunnon vuoksi kilpailu lopetettiin heti kun terävin kärki oli
ratkennut. Loppukilpailun koirista kkssn Laajaluovin Ompa Roponen, lkssu
Tuomelan Erä-Veijari, kkssn Taikavuoren HD Sylyvi eivät valitettavasti
päässeet kilpailun aikana esittämään metsästyselämyksiä. Niillä oli
sunnuntaina huonoa tuuria lintujen suhteen, mutta aivan voittajaksi asti
ne eivät olisi tänä vuonna nousseet vaikka päivää olisi yritetty jatkaa.
Vuoden 2010 Ylä-Savon Kanakoirakerhon mestaruuskilpailujen kolme parasta
olivat
3. Jouni Tirronen / Huomentuulen TyyniTyyne
Lauantaina päivän aikana arvioinneissa painotettiin hakua, ja vaikka
nuoren koiran haku ei ole vielä mestaruustasoa, valitsi Heiskasen Hannu
TyyniTyynen jatkoon riistatöiden perusteella. Hannun arvio piti paikkansa
myös sunnuntaina. Koiran haku on hieman hapuilevaa ja kokemus ei vielä
riitä tekemään tuoreista hajujäljistä oikeita ratkaisuja. TyyliTyynelle
tuleekin päivän aikana yksi törmäys ja yksi tyhjä seisonta. Toisen
hakuvuoron lopussa ohjaaja hienovaraisesti tukee koiraa menemään riittävän
syvälle heinikkoon, ja siellä saadaan aikaiseksi tiukka seisonta. Linnun
nosto on nautittavaa katsottavaa. Ohjaajan ei tarvitse anella koiraa
etenemään vaan kauempaakin annettu lupa saa aikaan sähäkkää toimintaa.
Lintu lentää huonosti mutta ei silti saa houkuteltua koiraa mukaansa.
TyyliTyynen vapautunut eteneminen on ilo silmälle ja mestaruuskilpailujen
pronssi menee TyyliTyynelle ja Jounille.
Kakkosryhmä siirtymällä. (kuva Jari Luttinen)
2. Kai Lappalainen / Tuomelan Omppu
Omppu lähtee heti irti päästyään vauhdikkaaseen ja määrätietoiseen hakuun,
jota on ilo katsella. Haku ei ole pelkkää silmäniloa, sillä jo hetken
päästä koira seisoo tiukasti pellon reunassa kohti syvää ojaa. Linnun
nostossa on paikantamisvaikeuksia; Omppu iskeekin muutaman kerran linnun
ohi. Fasaani nousee lopulta ohjaajan ja koiran välistä. Lintu saa sen
verran lentokorkeutta, että ohjaaja pystyy pudottamaan sen. Omppu liukuu
hieman kohti pudotettua lintua, mutta tulee heti käskystä takaisin ja
noutaa luvan saatuaan saaliin talteen. Toisessa hakuvuorossa Omppu ja
Kaitsu tietävät, että vuoroaan odotteleva pari on mestaruustaistossa
edellä mutta ei vielä tavoittamattomissa. Nyt koiran lisäksi myös ohjaaja
puskee pusikoihin niin sinnikkäästi että tuomarilla on vaikeuksia pysyä
perässä. Omppu löytää linnun omatoimisesti, tarkentelee parempaan tuuleen
mutta eteneminen ei käskyistä huolimatta tahdo irrota. Lintu juoksee
metsään ja Omppu hieman mietiskeltyään lähtee perään. Etsiskelyn jälkeen
koira seisoo lintua uudestaan. Tällä kertaa eteneminen on vauhdikas, ja
kohdistuu suoraan linnulle, mutta valitettavasti tapahtuu kuten päivän
aikana aivan liian usein: lintu ei jaksa ponnistaa karkuun. Hyvästä
yrityksestä huolimatta Ompun on taivuttava kakkoseksi.
1. Ylä-Savon Kanakoirakerhon mestari 2010: Hannu Väisänen / Tuomelan Olvi
Olvin toimintaa on miellyttävää seurata. Jo ensimmäisessä hakuvuorossaan
Olvi järjestää päivän parhaan metsästyselämykseen ja jatkaa vakuuttavaa
työtään toisessa erässä nykäisten ratkaisevan eron muihin kilpailijoihin.
Tosin tänään näin ylivoimaiseen suoritukseen vaaditaan myös tuuria
lintujen suhteen.
Ensimmäisen vuorossa ihastelemme Olvin pitkää jäljitystä juoksevan kukon
perässä. Olvi irtoaa tiedottamaan ensimmäisellä vihellyksellä, käy
kiivaasti elehtien tarinoimassa oman näkemyksensä tilanteesta isännälle ja
johtaa meidät linnulle. Fasaani pomppaa ilmaan ennen etenemiskäskyä. Olvi
ei liikahdakaan linnun lähtiessä ja pudotessa. Haavoittuneen linnun nouto
on nappisuoritus. Seuraavalla vuorollaan Olvi ja Hannu eivät jää
varmistelemaan mahdollista mestaruutta, vaan hakuun lähdetään hienolla
asenteella metsästys tiukasti mielessä. Olvi löytää linnun metsästä,
tarkentelee varovaisesti ja kiinteyttää seisonnan. Tilanne on herkullisen
jännittävä, mestaruus on enää parin metrin päässä. Toisesta käskystä Olvi
nostaa terävästi linnun ja pysyy paikallaan ammuttaessa. Se on siinä!
Onneksi olkoon Olville ja Hannulle!
Mitalikolmikko: Pronssia Jouni Tirronen ja Huomentuulen TyyniTyyne, kultaa Hannu Väisänen ja Tuomelan Olvi sekä hopeaa Kai Lappalainen ja Tuomelan Omppu (kuva Ilkka Väisänen)
Kaikkien viikonloppuna näkemieni koirien kanssa voisin lähteä metsälle,
mutta kilpailussa vaan yksi voi voittaa. Onneksi savolaiset osaavat
näköjään kilpailla iloisella mielellä!
Kiitokset mukavasta viikonlopusta! t. Arto Pekkala